Ymmärsin (eli ainakin kovaan ääneen selitin vaalivalvojaisissa) jo ennen vaalitulosten julkaisua näiden vaalien idean. Tämä on ehkä itsestään selvyys joillekin konkareille, mutta minulle uutta! Ennen tätä "suurta" oivallusta, HS:n julkaisemasta avoimesta vaalidatasta minun ja esim. Juha Törmäsen analyysit povasivat kansan jakautumista vasemmisto-oikeisto akselille, sekä akselille, jonka esim. minä määrittelin liberaali/arvokonservatiivi. Kuinka väärässä olinkaan...
Mitä on populismi? Populismi pyrkii luomaan vastakkainasetteluja, joiden avulla se pyrkii jakamaan kansaa, ja sitä kautta saamaan ääniä.
Mikä on pääarvoanalyysi? Se pyrkii luomaan esim. kaksi kappaletta akseleita, joille ehdokkaat voidaan sijoittaa, niin että ehdokkaiden hajonta akseleilla on maksimaalista. Esimerkiksi minä aikaisemmassa kirjoituksessani nimesin nämä akselit vasemmisto/oikeisto ja liberaali/arvokonservatiivi nimillä.
Minun teoriani on: Perussuomalaiset olivat niin äänekkäitä mediassa, että he saivat määrätä kokonaan oman akselinsa! He pääsivät vaikuttamaan merkittävästi mediakeskusteluun, määräten sitä kautta HS vaalikoneen kysymykset, ja edelleen loivat tässä datassa olevan eron Perussuomalaisten ja valtapuolueiden välillä (ja erityisesti Vihreiden). Kyseessä EI siis ole Suomen kansan mielipiteiden kautta välttämättä oleellinen asia, vaan populistinen vastakkainasettelu.
Populismin oppitunti numero 1 - luo vastakkainasetteluja yleiseen mediakeskusteluun! Tätä kautta PAKOTAT ihmiset tekemään päätöksiä näiden kysymysten välillä vaaleissa. Koska hajonta kasvaa, saat ääniä! Oikea populistipoliitikko määrää itse asiat joiden välillä kansa äänestää - riippumatta siitä, miten oleellisia asioita nämä ovat.
Tilastomatemaattisesti kova populistipuolue muotoilee siis sellaiset poliittiset "kynnyskysymykset", jotka luovat mahdollisimman suuren painon omalle akselilleen päätyen merkittäväksi äänien jakajaksi.
Demokratian oikein toimimisen kannalta olisi tärkeää, että vähäpätöiset, jopa käytännössä mahdottomat asiat, eivät nousisi vastakkainasettelun kohteeksi muiden tärkeempien kysymysten ohi.
Asiasta toiseen... ehkä jälkiviisautta, mutta Suomen suhteellisen vaalitavan menetelmässä, tässä kuvassa, merkittävän vaalitappion kokenut hallituspuolue Keskusta on täsmälleen samassa paikassa kuin vaalivoiton kokenut oppositiopuolue Perussuomalaiset, kun tehdään pääarvoanalyysin sijaan MDA (multiple discriminant analysis) hajotelma puolueiden ehdokkaista. Tässä tapauksessa MDA pyrkii luokittelemaan puolueet akseleille, niin että puolueiden sisäiset erot minimoituvat. Data vuodelta 2007. Kuvassa PS ehdokkaat mustalla ja keskusta syaanilla.
Joka tapauksessa, olen innolla seurannut kymmenien suomalaisten painiskeluja avoimen HS vaalikonedatan kimpussa. Tämä luo toivoa sille, että herättämällä keskustelua ja avoimuutta voimme saavuttaa tason, jossa demokratia toimii paremmin. Ei kansa vielä tiedä, mutta ehkä joskus vielä tietää. Demokratia 2.0!
Saatko Mikael aikaiseksi vertailun valittujen ja kaikkien ehdokkaiden välillä noissa? Voisi katsoa, mikä on ollut siirtymä persuiluun ennakkoasetelmiin nähden.
VastaaPoistaTässä hypoteesia tosin vähän heikentää tuo keskustan ja persujen päällekkäisyys.
Voisin yrittää (siis 2011 uudesta datasta ja uusista kansanedustajista, tässä oli esim kuva 2007). Muutenkin pitäisi näistä koota sellainen kokonaisempi ja selkeämpi paketti.
VastaaPoistaJos minulla löytyy aikaa, niin olen suunnitellut interaktiivista karttaa samaan tyyliin kun on jo nähty, joissa voisi verrata kehitystä 2007, 2009, 2011. Tässä on omat ongelmansa, sillä kysymykset ovat eri aiheista eri kausilla ja tämä ns. toinen vastakkainasettelun akseli saattaa olla erilainen.
Ideana olisi kuitenkin se, että en olisi se joka vetää näitä johtopäätöksiä vaan se joka käsittelee datan muiden käyttöön.
No jos saat aikaiseksi, se olisi todella mainiota. Mulla on pari juttua, joita noilta pohjilta voisi pyöritellä, Heikillä tukku lisää olettaisin.
VastaaPoista