Ensinnäkin, sähkön hinnan nousu, paitsi tuo voittoja energiaa myyville yhtiöille, tekee kaikessa teollisuudessa ja kulutuksessa energian säästämisen kannattavaksi eli talousteoriaopinkin mukaan tehokkaaksi.
Energiahan on pitkään ollut bulk-tuote. Kun energiantuotantoa on tarvittu lisää, sitä on rakennettu lisää (näin esimerkiksi meillä Suomessa). Nykyään tilanne on energian suhteen ympäristösyistä toinen. On surullista, että jotkin teollisuuden alat ovat kehittyneet tällaisessa ympäristössä, että halvan energian loppuminen vastaa lintujen talviruokinnan lopettamista. Siitä huolimatta: on hyvä, että energia ei enää ole bulk tuote, jota tehotuotetaan aina vaan kasvavan tarpeen mukaan suurissa voimaloissa, vaan sillä on toimivat pienemmän mittakaavan markkinat.
Monien kritisoimat Saksan aurinkovoimasubventaatiot luovat toki jo määritelmänsä mukaan tehottomuutta markkinoilla (klassinen oletus: markkinat ovat optimitehokkaat. seuraus: kaikesta ylimääräisestä markkinoiden säätämisestä tehokkuus pienenee.) Markkinat ovat toisaalta täysin kyvyttömät ennustamaan pitkän aikavälin kehitystä. Onkohan tähän aurinkovoimasubvention tehottomuuteen kuitenkaan laskettu mukaan esimerkiksi infrastruktuuriin muutoksia, joita nämä uudistukset aiheuttavat - aurinkopaneelivalmistajat, sähköverkkotietämys, älykkäät sähköverkot. Kyllä, sen aurinkosähkökilowattitunnin eteen, jota energiatehoton teollisuus itkee kalliiksi ollaan nähty hieman enemmän hikeä, verta ja kyyneleitä yhteiskunnan kehittämiseksi kuin ydin- tai hiilivoimalan vastaavan kWh:n.
Esim. IT-kuplan aikana luotiin koko internetinfrastruktuuri uudelleen, valopiuhaa vedettiin joka kirkonkylään, mistä saamme edelleen kiittää suomen hyviä internetyhteyksiä. Ei itseasiassa olisi paha, jos tähän väliin saataisiin vaikka uusiutuvan energian kupla. Tehdään aivan hulluna paneeleita, myllyjä, sähköverkkoa yms. Sitten kun huuma laantuu ja sijoittajien rahat ovat menneet niin ainakin meillä on uusi ajattelutapa ja infrastruktuuri jäljellä, sen arvoa onkin vaikeampi mitata rahassa.
Riskit ovat mielestäni lähinnä siinä, että a) Saksa siirtyy uusiutuviin liian aikaisin. Tämä on täysin mahdollinen skenaario, kun ydinvoimakin ajetaan kireällä aikataululla alas. Harmittaa, että miten periaatteessa näinkin "hyvät päätökset" perustuvat johonkin ydinvoimapelkoon- ja kauhuun. b) Uusi uusiutuva teknologia tulee markkinoille, joka on epäyhteensopiva Saksan tähän astisten ponnistelujen kanssa. Maailmassa on varmasti tuhansia uusiutuvan energian parissa puuhaavia yhtiöitä. Heti kun tiedän, mikä niistä on seuraava Nokia, minusta tulee rikas.
Väistämättä nykymuotoinen ydinvoima, öljy ja hiilivoima tulee häviämään. Kysymys on oikeastaan, että koska. Saksa on edelläkävijä, siinä on riskinsä, mutta myös palkinnot ovat suuria.
ps. Niille, joille talouden koko ja bruttokansantuote ovat tärkeitä, tässä sähkön hinta ja bruttokansantuote / asukas Yhdysvaltojen osavaltioista (koska Yhdysvallat osaa datan jakamisen paremmin kuin eurooppalaiset) samassa kuvassa. En osaa spekuloida syy ja seuraussuhteista tuosta kuvasta, mutta ainakaan mitään syytä olettaa, että kallis sähkö korreloisi pienen talouden kanssa en näe, pikemminkin päin vastoin.
Oikeassa alareunassa on muuten Wyoming, jossa on korkea BKT ja halpa sähkö. Wikipediasta: "Components of Wyoming's economy differ significantly from those of other states. ... The state is the number one producer of coal in the U.S." Kai sen noinkin voi tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti